Uudesta kodista saatiin taas eilen välikäden kautta kuulumisia, kun törmättiin iltalenkillä uuden emännän vanhempiin. Kehuivat, miten ihania pennut on! Onhan ne :) Tyttö on hieman ujo, poika on rohkea ja sosiaalinen. Tyttö oli meilläkin pennuista ujoin, mutta eiköhän se ajan kanssa rohkaistu. Omalla kokemuksella uskallan väittää niin, jos vaan uudet omistajat viitsivät tehdä asian eteen töitä :) Poika on täälläkin rento, reipas ja rohkea. Olen niin iloinen, että se lähti tytön kaveriksi uuteen kotiin. Olisin miettiny vielä triplasti enemmän tytön pärjäämistä, jos olisi lähtenyt ainoaksi kissaksi, kun on sen verran ujo. Araksi en halua sanoa, kun ei se arka ole ja arka ja ujo on mun mielestä kaksi eri asiaa :) Hyvin ovat kotiutuneet ja uuden emännän vieressä viettävät yönsä. Vielä odottelen, josko uusi emäntä laittelisi kuulumisia tällä viikolla. Eilen oli ainakin ollut sairaana, mutta jospa tervehtyisi pian :)

Meidän kissapoppoolla puolestaan alkoi tänään matokuuri. Hui että, kun ihan kauhistuttaa, minkälainen kakkarumba tässä saadaan aikaiseksi. Viimeksi axilur-kuuri pisti pennuilla mahat sekaisin moneksi päiväksi. Nyt ne oli just saatu hyväksi, mutta eläinlääkärin suosituksesta pakko aloittaa uusi kuuri vielä ennen seuraavia rokotuksia, mitkä pitää ottaa kahden viikon päähän. Tosin pentujen mahat saattoi olla sekaisin ö-laatuisesta emon maidostakin. Nyt eilen löysin laatikosta taas ripulia, kun emo on päässyt vähän enemmän imettämään. Tarkkuutta!

Tänään herkuteltiin ennen matolääkettä raaoilla kanansydämillä. Ne on niin suurta herkkua! Ajattelin, että tuo pienempikin pentu varmasti syö vatsansa täyteen, ettei tyhjään mahaan lääkettä laiteta. Ja kyllä se söikin! Kissapedot syö kokonaisia raakoja kanansydämiä hurjasti muristen, jos joku uskaltautuu liian lähelle :D Pennuista pienempi (pentueen pienin) ei aina malta keskittyä syömään. Sillä on vähän kurja tapa lähtä heti touhuilemaan muuta, jos jotain mielenkiintoista sattuu tapahtumaan just ruokahetkellä. Miehelle jouduin usein sanomaan, ettei mitään turhaa rapistelua, kun pennut syö, että tuo pieni ja hoikka tyttökin muistaa keskittyä siihen syömiseen. Onneksi nuo kanansydämet on niin suurta herkkua, että silloin ei mikään saa pennun huomiota pois ruokalautasesta. Palan painikkeeksi tarjosin jokaiselle Multicat vitamiinivalmistetta, että saavat nyt sitten sitä paljon puhuttua kalsiumiakin, kun nauttivat sellaisen fosforipommin. Olikohan tää kissojen hoitaminen ennen vanhaankin näin helkutin tarkkaa? Siskon kissa 12v. on elänyt terveen elämän aina tähän päivään saakka, eikä kukaan koskaan ole hössöttänyt mistään kalsium-fosfori suhteista sen kanssa. 12 vuotta sitten koko kalsium-fosforihöpötys oli ihan utopiaa, enkä sellaisesta ollut koskaan kuullutkaan. Onkohan sisko kuullut vieläkään? No, mennään nyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan... Paljon eläinperäistä proteiinia, tauriinia ja kalsium-fosforisuhteet kohdillaan. Joo, tiedän ihan tarkalleen, mistä puhun :D

Illat ja aamut on hirmuisesti rauhottuneet kissamäärän vähennyttyä kahdella. Meille jäänyt pentukaksikko melkeinpä käy nukkumaan, kun valot sammuu. Heräilevät edelleen kahdeksan jälkeen, mutta lähtevät alakertaan leikkimään (tänä aamuna oli tiputettu verhotanko...).  Ei enää hurjaa rallia sängyssä ihmisten päällä. Öisin kömpivät viereen, mutta aika vähin äänin yleensä siirtyvät alakertaan leikkimään, kun aamulla heräilevät odottelemaan aamupalaa. Kaipa nuo isotkin kissat tulevat alakertaan, kun makkarissa on niin rauhallista aamuisin. Tänään kollipoika tosin yritti leikkiä hengellään ja kiusasi koiraa... Vitsi vitsinä, ei se hengellään leikkinyt, vaikka koiraa kiusasikin ;) Meidän koirat on äärettömän hyvä hermoisia ja siksi nuo kissat ei varmaan niitä kunnioitakkaan. Ennen nuoremmalla koiralla oli usein rupia niskassa, kun kolli ilmeisesti yritti leikkiä sen kanssa. Ruvet katosivat kuin taikaiskusta, kun kolli sai kissaseuraa, eikä tarvi enää yrittää haastaa koiria leikkiin. Kyllä, meidän kissat ja koirat yrittää välillä leikkiä toistensa kanssa! Tietenkään niiden ei anneta toisiaan kiusata. Eikä koirat kissoja kiusaakkaan ja kissoistakin vain tuo vanhempi kolli kiusaa koiria. Siihen tottakai heti puututaan. Ei koiria saa kiusata.

Taas on pientä lumimyräkän poikasta. Mies valitsi aamulla niin hyvän lenkkireitin, että kahlattiin polvea myöten hangessa monta metriä. Vanhempi koira, oikea vilukissa  haalari päällä, ei päässyt mihinkään. Koko aika oli joku jalka hukassa lahkeen sisällä. Mies paineli edellä tekemässä polkua. Oikea herrasmies, pistää nyt nainen kantamaan 13,5 kiloista koiraa... Töppömalli pärjäsikin hangessa yllättävän hyvin, on se maastokelpoinen, vaikkei kukaan sitä uskoisikaan ruumiinrakenteen perusteella :) Kohta on lähdettävä iltalenkille. Minä valitsen reitin tällä kertaa.

Tälläistä tällä kertaa. Minustahan on tullut ahkera kirjoittelija.