Koira kunnossa ja nyt jo normaalin näköinenkin taas ;) Oli se kyllä pulleassa kunnossa... Nyt on vielä eilenkin menty aika pienillä ja kevyillä annoksilla, kun kuulin erään koiran saaneen samanlaisen mässäämisen seurauksena aika pahan suolistotulehduksen. Kaikki kuivaruokakin on nyt annettu liotettuna, ettei enää vatsassa turpoa ja menee nestettä samalla. Lenkillä ollaan jo uskallettu käydä normaalisti, eikä nyt ainakaan näytä, että mitään seuraamuksia olisi omineen mässäilystä tullut. Vähän oli vatsa kovalla aamulla, mutta nyt on ruokaöljyä annettu ja sillä yleensä saatu vatsa taas normaaliksi.

Pentuset täyttää jo... Mitä ne nyt täyttäkään? 17 viikkoako? On ne jo isoja. Laskeskelin tuossa, että poika pitää jo touko-kesäkuun vaihteessa viedä kastroitavaksi. Siis parin kuukauden päästä! Tyttönen saa rauhassa kasvaa. Kun poika on kastroitu, ei tytöllä enää ole mitään kiirettä, kun molemmat kollit on lisääntymiskyvyttömiä ;) Sais vaan tuon emon nyt sitten oikeesti viimeistään huhtikuussa steriloitua. Muuten joudun lykkäämään pojan kastroinnin kesäkuun alkuun, ettei tule kahta leikkauttamista samalle kuulle. Työttömän budjetissa tuntuu kyllä heti.

Asiasta kukkaruukkuun. Olen sopinut huomiselle tapaamisen henkilön kanssa, joka auttaa työttömiä löytämään työpaikan! Siskoni löysi nopeasti saman henkilön kautta itselleen palkkatukityöpaikan. Sellainen kelpaisi mullekin, kun joka tapauksessa tulot nousisi tuntuvasti. Kelan päivärahoilla ei paljon juhlita... Eipä tässä muuten mitään, mutta pankki alkaa kohta hengittämään niskaan, kun asuntolaina on mennyt koroilla nyt jo puoli vuotta ja just eilen sain pankkivirkailijan myöntämään lisää lyhennysvapaata. Nyt on sitten vielä puoli vuotta aikaa ja sen jälkeen joudutaan varmaan pistämään kämppä myyntiin. Joten nyt peukut pystyyn, että huomisesta tapaamisesta olisi hyötyä... Mieskin vei just auton katsastettavaksi ja jos se läpi menee, niin se on kyllä sellainen ihme, ettei toista löydy. Varauduttu on siis siihenkin, että autoonkin tulee vielä korjauksia (=rahanmenoa) tai sitten loppuu ajaminen. Kyllä nyt olisi tarvetta työpaikalle ja suuremmille tuloille... Toivotaan parasta.

Miehellä taitaa alkaa motivaatio työnhakuun loppumaan. Muistelen viime viikkojen aikana kuulleeni moneen kertaan, että "nyt tänne on ilmestynyt tälläinen paikka, huomenna soitan sinne". Eikä se koskaan soita. Nyt olisi taas 10 paikkaa auki sellaiseen työpaikkaan, mitä mies on nyt pari päivää höpötellyt, että sinne soittaa. Mutta ei se ole soittanut. Pitänee kohta alkaa vähän patistelemaan sitäkin, onhan sekin ollut työttömänä nyt jo melkein 7kk. Marraskuussa se puhui, että vuoden vaihteen jälkeen alkaa tosissaan etsimään työpaikkaa. Eipä se ole laittanut tikkua ristiin sen asian eteen. Mulla on nyt sentään tapaaminen sovittuna. Kyllähän sekin taloudellista tilannetta aika lailla helpottaisi, jos edes toinen meistä saisi työpaikan. Lähinnä mun pitäisi se työpaikka saada, että se taloudellista tilannetta helpottaa. Mies elää liiton rahoilla, minä kelan. Ja jos mies saa töitä, tippuu mun tuet heti sen tulojen mukaan. Mun työt ja tulot taas ei miehen rahoihin vaikuta, joten tärkeämpää mun on nyt löytää töitä. Huomenna olen taas vähän viisaampi.